… Nimittäin Kisun ensikotiblogin uusi yhteistyökumppani! Aamulehden Moro-liite julkisti 23. tammikuuta kilpailun, jossa se etsi viittä parasta tamperelaista tai pirkanmaalaista blogia, jotka käsittelevät Tamperetta tai tamperelaisuutta jostain näkökulmasta. Ystävänpäivänä Jennin sähköpostiin ilmaantui odottamaton, mutta mahtava viesti – meidät oli valittu! Tulevaisuudessa ensikotiblogi näkyy siis Moron nettisivuilla paraatipaikalla, mikä tarkoittaa hurjaa näkyvyyden lisääntymistä. Meillä on siis mahdollisuus paitsi levittää tietoa kissojen oikeasta kohtelusta ja lajiominaisuuksista, myös hukuttaa lukijat söpöihin kissakuviin. Nyt tuntuu hyvältä! Kurrrr. Kuvassa Jennin Hipsu, jonka tarina selvinnee lukijoille pian!
Hallalla on koti! / Halla has a home!
Iloisia uutisia heti alkuun! Äsken ajeltiin Loimaalle, jossa treffattiin Hallan uudet omistajat ja Halla huristeli siitä sitten heidän kyydissään Tampereelle. Haikein mielin jälleen luovuttiin yhdestä pallerosta, mutta olemme vakuuttuneita siitä, että Halla päätyi hyvään kotiin. Nyt vain jäännäämme miten Halla sopeutuu Misku-kissan ja Hukka-koiran laumaan. Toivotaan, että yhteiselo sujuu mallikkaasti! Sitten hieman ajassa taaksepäin. Viime viikolla Halla ja Huurre joutuivat vähän tylsempään koettelemukseen kun ne vietiin steriloitavaksi. Painoa Huurteella oli 1,9kg, Hallalla 2,9kg, ikää molemmilla noin 9kk. Huurteen rähmivä silmä ei eläinlääkärin mukaan tarvitse toimenpiteitä ja muutoinkin kissat olivat päällisin puolin tutkittuna kunnossa. Kissat heräilivät rauhassa kylppärissä / cats woke...
Poika on tullut ensikotiin
Apsi-apina on kaunis köllöttelijä. Ensimmäinen poikahoidokkimme, Jenniltä tullut Apsi, on nyt asustellut kanssamme pari päivää. Lyhyesti Apsista: kyseessä on noin yksivuotias, Kiikoisten ABC:ltä napattu koditon poika. Apsi on vielä hurjan laihassa kunnossa – lonkat törröttävät hurjan näköisesti ja selkäranka tuntuu aivan liian hyvin silittäessä. Onneksi pojalla on kuitenkin terve ruokahalu, eiköhän herra saa keräiltyä tässä lähiaikoina vähän massaa! Välillä raapimapuussa osataan olla ihan nätistityttöjen seurana. Apsin vasen silmä on ehkä kaikista erottuvin piirre sen profiilissa: siihen on aikoinaan tullut haava, joten silmä jää sumeaksi. Sitä peittävä kalvo on kuitenkin tarkoitus leikata ensikotiaikana, jotta pojan näkökyky parantuisi. Apsi on aivan ihana,...
Kissat vaihtoon
Paljon on kaikenlaista ehtinyt tapahtua sitten edellisten kuulumisten.Pullis ja Mulpero muuttivat molemmat uusiin koteihinsa pari viikkoa sitten. Molemmat ovat sopeutuneet oikein hyvin uusiin koteihinsa. Mupsi ei niin yllättäen oli kotonaan käytännössä heti ja on saanut nyt kaksi uutta kissaystävää. Mutta erityisesti Pulliksen sopeutumisesta olen todella ylpeä! Viikon sisään Pullista on saatu jo silittää ja Pulteri on kuuleman mukaan ihastunut kodissa odottaneeseen toveriinsa. Jo Pulliksen lähdön aikaan sai taas huomata sen huikean kehityksen, sillä kaikki aggressiivisuus oli Pulterista hävinnyt. Suunnitelmana oli laittaa Pullis kopan kanssa omaan yksiöön, jotta se saa mennä itse koppaan mahdollisimman stressittömästi. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja jouduin...
”Haluaisimme ottaa Kisulta kissanpennun…”
Otsikko mukailee yhdistyksen saamia kissanhakuilmoituksia. Kisulta kysellään todella usein ainoaksi luovutettavia kissanpentuja. Linjamme on kuitenkin erilainen: pentuja ei – harvoja poikkeuksia lukuunottamatta – luovuteta ainoiksi kissoiksi talouteen. Jennin hoidokit Surkis & Rupi Konnapastilli torkkumassa sylikkäin. MIKSI? Kissanpennun luovutusikä on 12 viikkoa. Pentujen sosiaalistumisikä on kahdesta ensimmäisestä elinviikosta aina 14 viikkoon saakka. Vielä kuukausia tärkeimmän sosiaalistumiskauden jälkeenkin pentu oppii jatkuvasti uutta, joten kissaseura on tärkeää. Tämän vuoksi kissanpennulle haetaan kotia, jossa niiden sosiaalistuminen voi jatkua ja kissalla on mahdollisuus oppia tavoille ja kasvaa oikeaksi kissaksi. Mikäli sosiaalistaminen keskeytetään esimerkiksi vieroittamalla pentu liian aikaisin eikä sillä ole kodissaan kissakontakteja, voi pennulle helposti...
Sirutusta!
Helmikuun alusta lähtien kaikki Kisun kissat luovutetaan sirutettuina. Marraskuun lopussa viisi, itseni mukaan lukien, kisulaista kävi tätä varten sirutuskurssilla ja nyt on koittanut aika käydä tositoimiin! Otin viime viikolla jo hieman etumatkaa, kun kävin siruttamassa Muhvin, joka sai kunnian olla ihka ensimmäinen Kisun oman siruttajan siruttama ensikotikissa. Tapahtuma oli niin jännittävä, että kamera unohtui laukkuun ja suuri merkkipaalu Kisun toiminnassa jäi tallentamatta. Muhvi kesti sirutuksen urheasti, mutta sirunlukijasta lähtevä piippaus säikäytti, ja Muhvi pinkaisi turvaan sohvan alle. Keskittynyt tähtäys. Seuraavana päivänä oli kuitenkin vuorossa jo seuraavat uhrit, Misu ja Osku. Pienet luikerot meinasivat kovasti kiemurtaa vapauteen ennen sirun paikoilleen saamista, mutta...
Kaikki kissat kotona / All cats home!
Nyt on kissoille, niin omille kuin hoidokeillekin, koittanut paluu arkeen kun tuotiin ne evakosta uudelle asunnollemme. Jälleen vähän jännitettiin Rose-Marien koppaan saamista, mutta se meni ihan kuin Strömsössä; kikkana on saada se johonkin sopivaan nurkkaan, josta se sitten käytännössä itse kävelee koppaan. Rose-Marie poseeraa / Rose-Marie posing Uudella asunnolla koko porukka lähti reippaasti tutkimaan uusia nurkkia. Huurre ja oma Wohvelimme jäivät sohvan alle tarkkailemaan tilannetta, mutta hoidokeista Halla ja Rose-Marie olivat jo vartin päästä kuin kotonaan. Siinä vaiheessa Huurrekin uskaltautui rohkeampien perässä katselemaan mihin sitä on tällä kertaa tultu. Kaiken kaikkiaan yllättävän sopeutuvaista porukkaa nämä kissat, aremmatkin on heti uteliaana...
Hellyyttä / Random acts of kindness
Usein sanotaan, että tyttökissat eivät tule keskenään toimeen, koska taistelevat laumanjohtajan paikasta. PYH! Tässä todisteita väitettä vastaan: Meidän kaksi kissanpentuamme tulevat Muhvin kanssa kuitenkin – pieniä raapimapuukiistoja lukuunottamatta – mainiosti toimeen. Tällä hetkellä sängyssämme on kaksi ihmistä ja kaikki kolme kissaa vetämässä hirsiä: Pura Eetun sylissä, Muhvi polvieni vieressä ja Rosi jaloissa. Muhvi on parina viime päivänä rohkaistunut entisestään ja ymmärtänyt, että sängyn päällä nukkuminen on kivempaa kuin sen alla kyttäily. Äkkinäiset liikkeet ja kovat äänet (käsien lyöminen yhteen ja niin edelleen) ovat yhä pelottavia, mutta Eetu on Muhvin silmissä päivä päivältä vähemmän karmiva. Kun menen huoneeseen ja kutsun Muhveloa,...
Kissanhiekkaa osa II & mainoskatko
Aiemman kissanhiekkavertailun jälkeen olen kokeillut jälleen uutta merkkiä, ja käyttäjäkokemukset ovat ehtineet hieman muovautua.Vertailun päivittäminen on muhinut mielessä jo tovin, mutta nyt sain viimein inspistä Zooplussan megahyvästä kissanhiekkatarjouksesta : 4x15kg Tigerinon mikrohiekkaa himpun vajaa 51€! Kaikki vaan tilailemaan, tottakai edellä olevaa linkkiä tai blogissa olevaa mainosbanneria klikkaamalla, niin saa taas kisut päivittäistä leipäänsä 😉 Mutta itse hiekkakokemuksiin. Lindocat tuotti pettymyksen aika nopeasti: vähänkään isommat & tuoreemmat paakut eivät tahtoneet pysyä kasassa, vaan tyhjättäessä murenivat pieneksi pissamuruksi. Yök. Alkuun miellyttävä haju alkoi muuttua äklöttäväksi, koska se ei haihtunut ollenkaan. Lopulta meillä sit kissatkin lakkasivat käyttämästä sitä, vaikka mikrohiekan ystäviä ovatkin.Tätä hiekkaa kului...
Muhvi, paluumuuttaja / Return of Muhvi
Yksi ensimmäisistä Muhvi-kuvistamme / One of the first photos we took of Muhvi. Kuten aiemmasta videomerkinnästäni kävi ilmi, Muhvi-kaunotar muutti uuteen kotiin tammikuun alussa. Kuvioihin astui kuitenkin iso MUTTA, jonka vuoksi Muhvin elämä uudessa kodissa päättyi varsin pikaisesti. Syy oli se klassisin: allergia. Kun kotiehdokas alunperin ilmaantui, tiesimme lievän allergian mahdollisuudesta. Aluksi Muhvi ei kuitenkaan aiheuttanut kummempia oireita, joten se pääsi tutustumaan uuteen kotiinsa Jyväskylään. Parin viikon kuluttua omistajan allergia oli kuitenkin edennyt niin vakavaan pisteeseen, ettei Muhvia voitu pitää. Niinpä Muhvista tuli torstaina paluumuuttaja. Tuntuu ristiriitaiselta saada Muhvelo takaisin! Toisaalta kissa on pienestä arkuudestaan huolimatta niin ihana, että sitä...