Tynny ja kipeä hammas

Viime viikolla kissoilla oli kovin jännittävä päivä, kun kovasti odotettu raapimatynnyri saapui!
Olin hartaudella kerännyt Zooplus-pisteitä ja viimeinkin pistetili oli sen verran muhkea, että sain tilattua tynnyrin. Pisteitähän kertyy normaalisti jokaisesta tilauksesta piste/euro, mutta usein tuotteissa on tarjouksia, joissa saa pisteet tuplana yms. Pisteillä saa lunastettua palkkiokaupasta oman valinnan & pistetilin saldon mukaisia palkintoja, joissa on mm. leluja, ruokaa ja muita eläintarvikkeita. Ja raapimatynny!

 Ilokseni tynnystä kiinnostuivat heti kaikki omat kissani ja tutkivat sitä antaumuksella Kirppu etunenässä. Itseäni hieman epäilytti tynnyrin pienet mitat (75×35) ja tukevuus, mutta hyvin on kissat mahtuneet ja tynnyri pysynyt pystyssä noiden päälle viisikiloisten könttien rellestäessä.

Maisa terrorisoi hiirtä ja piilossa olevaa Hipsua

 Alkuhuuman jälkeen tynnyri on säilyttänyt vetovoimansa ja siitä on tullut Kirpun uusin suosikkipaikka päivänokosille (iltanokoset vietetään sohvan divaaniosalla jalkojen vieressä, tälläkin hetkellä). Tämän myötä olen saanut vain lisäpontta haaveilleni isommasta tynnyristä 😀 Ikään kuin isohko raapimapuu ja tynnyri eivät riittäisi.. Uusi raapimapuu tosin pitäisi hankkia, kun entinen ei pysy suorassa oikein hyvällä tahdollakaan. Se on tuollainen kattoon yltävä malli, mutta meillä on sen verran korkeat huoneet, että on jouduttu venyttämään se ihan äärimmilleen eikä seinään voi porailla tukilevyjä, niin puu on päässyt heilumaan vuosien saatossa turhan paljon.

Asiasta kukkaruukkuun, molemmille hoitokissoille on tiedossa jo kodit! Ensikodissa palleroiden pitää olla vielä kuitenkin n. kuukausi, sillä molemmilla on edessä hammaslääkärikäynti ja aika saatiin vasta huhtikuun puolen välin tienoille. Ensikotiin tulon jälkeen Pyörykän nimeksi on nyt vakiintunut Juustomestari, kisun herkkumieltymysten (juusto, ylläri?) ansiosta.

Uninen Juustomestari

Bublé ei nyt oikein ymmärrä miten hyppäsi pöydälle

Molemmat kissat ovat entistäkin mukavampia, kun ovat ehtineet kotiutua tänne.
Bubbelin kanssa on muodostunut myös hauskoja rutiineita, kun aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi se kipittää kauhealla kiireellä mukaan vessaan, tai jos nukun liian myöhään, makkariin huomioitavaksi.

Toinen Bublen spesiaali on ruokailu. Se syö nykyisin vain hyytelössä tai kastikkeessa olevia ruokia, jotka täytyy tarjoilla mösjöölle erikseen. Ruokapurkin nähdessään se kipittääkin äkkiä kylppäriin, jossa se mieluiten syö, odottaa nätisti ruoan laittamista ja ruokailee sitten suljetun oven takana. Kun pieni vatsa on täynnä, ovea kaapaistaan muutaman kerran merkiksi, että tulen avaamaan oven. Jos ruokatarjoilu ei jostain syystä ole synkassa vatsan kurnimisen kanssa, Buble tulee hyörimään ympärille yllä olevan kuvan hämmentynyt ilme naamalla ja seuraa ympäriinsä niin pitkään, että herkullinen Bozita-annos on lautasella – omassa yksiössä tietenkin.