Vierelle ”villikissa”? Raita ja Viiru omaa kotia etsimässä

Ihanat tiikeriraidalliset siskokset Viiru ja Raita saapuivat ensikotiin ihmisiä ja kodin ääniä pelkäävinä pikku villikissoina. Viikkojen ajan navetassa syntyneet sisarukset piilottelivat arkoina sängyn alla – mikä on tämä outo paikka kummine äänineen, hajuineen ja ihmisotuksineen?!

Vaan kuten niin monen villikissan kohdalla, myös näiden siskosten sydämeen kävi tie vatsan kautta. Ruoka-aikaan ruokakuppien täytön seuraaminen alkoi kiinnostaa tyttöjä, ja hiljalleen myös se ruokakuppien täyttäjä herätti kisujen uteliaisuuden. Eihän tuo voi olla vaarallinen, sehän hoivaa, huolehtii ja täyttää sapuskakiponkin! Pikkuhiljaa ihmiseen alettiin ottamaan enemmän ja enemmän kontaktia leikin kautta, ja pikkuisten luottamus hoitajaa kohtaan alkoi kasvaa.

Nyt Viiru ja Raita voivat ylpeinä ilmoittaa, etteivät ole villikissoja enää. Tytöt osaavat jo nautiskella silityksistä ja ihmisen läheisyydestä, ja saattaapa Raita tarjota jo masuaankin rapsuteltavaksi! Äkkinäiset liikkeet ja äänet saattavat vielä hiukan säikäyttää, ja näin ollen ensikodin lapsiasukkaat eivät ihan vielä ole päässeet paijaamaan. Raita on ottanut tavakseen istua aamuisin keittiön ikkunalaudalla odottamassa aamupalaa ja silittelyjä, ja Viirukin liittyy jo rohkeasti aamuisin hellittely- ja aamupalatuokioihin muiden talon kattien kanssa. Tyttöjen ehdottomiin lempipuuhiin kuuluu auringon lämmittämissä kohdissa köllöttely sängyllä ja sohvalla, ja yleinen rentoilu ympäriinsä ihan noin muutenkin.

Villikissapäivät ovat siis jo selkeästi näillä siskoksilla taakse jäänyttä elämää. Enää pikkuisilta silkkiturkeilta puuttuu oma koti mielellään rauhallisesta perheestä, sillä tytöt suorastaan rakastavat rauhallista, rentoa elämänmenoa ja oman ihmisen hellittelyjä.

Jos sinulle tuli tunne, että tälle syötävän söpöselle kaksikolle voisi olla tilaa sinun kodissasi ja sydämessäsi, klikkaa itsesi Viirun ja Raidan ilmoitukseen ja ota yhteyttä tyttöjen ensikotiin.

Jätä kommentti