Kissat hammaslääkärissä

Juustis juuri kotiutuneena

Molemmat kissat olivat mallikkaasti rauhoitusta edeltäneen tarkastuksen ja itse pistokseenkin reagoitiin hyvin miedosti. Olin etukäteen hieman panikoinut kissojen rauhoittamista, kun en tiennyt niiden terveyshistoriasta käytännössä mitään, ja osa kissoista voi vanhojen vaivojen takia tarvita oman anestesiasuunnitelmansa. Esimerkiksi keuhkoihin liittyvät ongelmat voivat vaatia poikkeavan anestesian. Nykyaikaiset lääkkeet ovat kuitenkin turvallisia, sillä useimmiten niiten vaikutus pystytään kumoamaan ilman kohtalokkaita seurauksia. Kannattaa jutella lääkärin kanssa, jos mieltä kaihertaa! Oivalaiset vakuuttivat osaamisellaan kuitenkin jo heti ensimmäisten minuuttien aikana, joten jätin misset hyvin mielin hammassairauksiin erikoistuneen eläinlääkärin Unnan ja pieneläinhoitaja Annelin hoiviin ja lähdin noukkimaan itselleni Kisun uunituoreen kassin.

Viimeinkin kotona! Kaulassa raapenäytteen jäljet

Luuhattuani aikani kylillä ajelin takaisin Pirkkalaan odottamaan kissoja. Lääkäri tulikin melkein heti kertomaan perusteellisesti mitä kaikkea suista oli löytynyt. Juustomestari-poloisen katkenneen hampaan tulehdus oli ehtinyt muhia tiensä jo leukaluuhun hampaan juuren ympärille ja viereiseen etuhampaaseen. Tulehdus näkyi kyllä selvästi jo ennenkin röntgeniä, koska se oli aiheuttanut jo ikeneen värimuutoksiakin normaalin tulehduspunan lisäksi. Myös kulmurin viereisestä väliposkihampaasta löytyi kruunumurtuma, joten yhden hampaan sijaan poistettiinkin kolme. Ennestäänhän Juustikselta puuttui jo tuntemattomasta syystä kolme etuhammasta. Poiston lisäksi hampaista putsattiin hammaskivi. Muuten Juustun hampaat olivat hyvässä kunnossa.

Side tipan jäljiltä oli kamala

Bublelta oli löytynyt vanha pintamurtuma väliposkihampaasta, mutta siinä ei ollut tulehdusta, joten sitä ei tarvinnut poistaa. Hampaiden suhteen Buble selvisi helpolla, pelkkä putsaus.

Ihovaivoihin ei lääkärikään keksinyt ilmiselvää syytä, joten kaulasta otettiin varmuuden vuoksi raapenäyte ötököiden poissulkemiseksi. Näyte oli puhdas eli mystinen ihokutina johtuu todennäköisesti stressistä ja koppurakuivasta ilmasta. Hoito-ohjeiksi saatiin Fucidermilla (antibiootti-kortisonigeeli) rasvaaminen. Jos se ei kuitenkaan ala uudessakaan kodissa helpottamaan, täytyy ruveta miettimään eliminaatiodieettiä sun muuta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan syytä huoleen, ja Bublen ihokin näyttää jo paremmalta. Lääkärissä se oli vielä ällöttävässä kuorimavaiheessa, voitte kuvitella..
Bublehan pääsee nauttimaan oman kodin iloista jo ylihuomenna perjantaina! Ei enää kiusaavaa Maisaa ja elämää sohvan alla.

Dermacoolin lisäksi olin hoitanut Bublen niskaa rasvaamalla Bepanthenin emulsioversiolla (kevyempi) ja se näytti auttavan.

Molemmat mölliäiset olivat heräilleet jo lääkärissä, joten kotona oli kaksi pöllähtänyttä eläin tulossa kovasti kopasta pois. Olin käynyt kassinnoutomatkalla hakemassa myös fiinejä annospussiruokia lohdutukseksi, joiden kimppuun kollit kävivät heti. Että mikä nukutuksen jälkeinen huonovointisuus?

Numnumnum

Etenkin Bublea tuntui ärsyttävän tipan jäljiltä laitettu side. Ei malttanut edes kävellä pyristelemättä kättä, jos se sittenkin lähtisi pois. Olin laittanut potilaat omaan huoneeseensa, että saisivat toipua rauhassa, mutta eikä mitä. Molemmilla olisi ollut kamala kiire pois. Buble tyytyi pian kuitenkin osaansa ja hyppäsi (….) tähystyspaikalleen kirjahyllyn päälle, mutta Juustis maukui surkeana niin pitkään, että kävin päästämässä sen pois. Peräkammarista Juustomestari kaarsi suoraan sohvalle möllöttämään, josta oli hyvä teleportata juustokerjuulle samantien.

Uupunut Buble tähystyspaikallaan

Juustiksen menoa ei paljoa ole hampaanpoisto haitannut. Seuraavana päivänä se jo riehui ihan omana itsenään. Ainut pieni vastoinkäyminen on ollut haavan putsaus, johon käytettävää litkua Juustis inhoaa syvästi. Kipulääke on onneksi mennyt vaivattomammin. Sen kanssa tosin tuli pieni paniikki, kun otin ruiskuun ensimmäisen annoksen, näytti että putelista olisi imaistu yli puolet. Onneksi Oiva on auki lauantaisinkin, niin sain soitettua sinne ja kysyttyä. Kaikki oli ihan normaalisti, en pälli ollut huomannut, että se pullo oli avaamattomanakin vajaa 😀 Samalla Oivan päästä kyseltiin molempien kissojen voinnista ja oltiin tietysti tyytyväisiä hyvästä toipumisesta. Ensi viikolla mennään vielä Juustomestarin kanssa käymään ienkontrollissa, että näkee haavan parantuneen kunnolla.

Kaikkineen mulle jäi tosi hyvä mieli koko käynnistä ja vahva luotto oivalaisiin. Ensikotiblogi suosittelee!

3 päivää lääkärin jälkeen