Piipale lähti omaan loppuelämän kotiinsa

Piipaleen viimeinen viikko ensikodissa sujui mainiosti: matolääke syötiin mukisematta, korvapunkkiliuos oli helppo laittaa niskan ihoon, Panun kanssa Piipale juoksi ja leikki, mutta isoin kissa-asia tapahtui viimeisenä iltana, kun Piipale ja Niilo vihdoin tekivät hyvän sovun ja Piipale antoi kehrätessään Niilon puskea poskeaan. Niilolle puskeminen on kovin tärkeää ja nyt tiedän varmasti, että omat pojat Panu ja Niilo hyväksyvät kaikenlaisten hädänalaisten kissaveikkojen majoittamisen. Voin myös hyvillä mielin päästää Piipaleen ikiomaan loppuelämän kotiinsa kun tiedän sen tulevan toimeen paitsi ihmisten myös muiden kissojen kanssa ja voin olla varma, että se sopeutuu nopeasti uuteen elämäänsä vilkkaan ja leikkisän 3-vuotiaan leikatun tyttökissan kaverina. 

Lähdön hetki oli tietenkin hiukan haikea, mutta Piipale pärjää varmasti hyvin ja kotiutuu nopsasti uuteen hyvään kotiinsa. Ja onneksi Piipale sai kodin näin nopeasti, sillä jos se olisi kehrännyt tyynylläni kaksi kuukautta eikä vain kaksi viikkoa en olisi raaskinut luopua siitä!

Ensi viikolla tässä ensikodissa totutellaan jo aivan toisiin veikkosiin…

Jätä kommentti