Pentuja siellä, pentuja täällä

 Kun edelliset ensikotipentumme Hintsua lukuunottamatta löysivät kaikki ihaniin, uusiin koteihin, tulvahti kattomme alle taas yllättäen pienimuotoinen pentuinvaasio. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei ole nyt päivistä puuttunut.

Mustavalkoinen, noin kahdeksan viikon ikäinen pieni tyttökisu Nini tuli meille ensikotiin, sillä sen emo oli päätynyt hoteisiimme parin kaverinsa kanssa jo paria päivää aikaisemmin.

 Pari päivää Ninin saapumisen jälkeen luoksemme saapui Niniä vieläkin pienempi sisaruspari: Tikru ja Ruu, noin viisiviikkoiset orvot kissasiskokset, tupsahtivat meille hiukan huonokuntoisina ja nälkäisinä. Ruoka, lämmin kori ja hellä hoiva tekivät kuitenkin tehtävänsä ja nyt natiaiset saavat elellä kelpo kissanpennun elämää: painiskelusta, nokkaunista, pulloruokinnasta ja hiekkalaatikkotreeneistä on näiden pienten siskosten päivät nyt tehty.

Erityisesti Nini ja Tikru leikkivät keskenään paljon. Ruu on pikkupennuista hiukan varautuneempi ja leikkiikin ennemmin ihan vain itsekseen. Toisten pentujen kanssa leikkiminen ja muiden kissojen seura on hyvin tärkeää pennun sosiaalisen kehityksen ja tasapainoisen kasvun kannalta. Pentuseurassa telmiessä ja vanhemman, kokeneen kissan opastuksella pentu oppii tarvittavat ”kissuudet” kunnon kissanelämään! Tästä löytyy aiemmin blogissa julkaistu mainio postaus, josta pääset lukemaan tarkemmin kissanpennun sosiaalistumisen sekä lajitoverin seuran tärkeydestä: ”Haluaisimme ottaa Kisulta kissanpennun…”

Jätä kommentti