Meillä enskareilla on jos vaikka millaisia tyyppejä… Toki usein aikuisia jännittää, oikeestaan pelottaa. Tietty. Tulepa itse metsästä ihmisen luo.
Meillä on ollut tällaisia ihanuuksia, vain muutama mainitakseni.
 |
| Kielo |
Kielo tuli todella tiinenä ja todella ressukkana. Laiha ja huonon näköinen. Jännitettiin, että mitähän sen pennuista tulee. Tai tuleeko niitä! Tuli neljä ihan potraa kakaraa. Ja voi miten ihanaa oli elää sen pentueen kanssa. Kielo päätti muksut pyöräytettyään kesyyntyä. Jep. Ihan noin vaan. Ihminen oli kiva. Puhumattakaan hänen lapsistaan.
 |
| Kielon pennut, niin pieniä ja söpöjä! |
 |
| Juksu, yksi kielon pennuista |
No Juksu ja mamma jäivät ensikotiin!
 |
| Dione imettämässä pentujaan |
Tuli myös Dione. Ärrin purrin! Juma sentään kun punnittiin lapsosia, mamma tuijotti siihen malliin että ”takavasemnalle poistu!” Tietenkin pennut otti mallia mammasta, mut hei, kattokaa Dionen pentuja Almaa ja VP:tä nyt siellä ikiomassa kodissa.
 |
| Alma omassa kodissaan |
 |
| VP omassa kodissaan |
Sit meille tuli tavallaan ”vahingossa” Utonium lastensa kanssa… Uukkari on vielä tosiaan hyvinkin varauksellinen, mut hänen lapsensa alkavat kovasti kotiutumaan… Poppana kotiutuu pikkuhiljaa. Hänen omalle kodilleen tuhat kiitosta, että kärsivällisyyttä riittää.
 |
| Poppana (yksi Utoniumin pennuista) ja Dione pääsivät yhteiseen kotiin |
Tää on sillai hassua hommaa, että kun tietää, että nää on vain käymässä, mut erityisesti pentuihin kiintyy ihan hulluna, vaikkei ne täällä meidän kotona osoita juurikaan rakkautta. Mut kun näkee niiden kuvia siellä omassa kotona, niin sydän sulaa!
Kuvat: Emmi H., ensikoti, sekä kissojen omat kodit. Kiitos!
Jätä kommentti
You must be logged in to post a comment.