Moi mä olen Suzy ja etsin omaa loppuelämän kotia.

Olen kodinvaihtaja ja entisessä elämässäni asuin vanhan miehen kanssa enkä ole kovinkaan tottunut naisiin tai autoihin ja muiden kissojen kanssa tulen toimeen vaihtelevasti. Olen lääkärin mukaan 4-6-vuotias eli kissa parhaassa iässä ja elämää vielä reilusti jäljellä. Rokotuskorttiin mulle merkattiin synttäriarvioksi 1.1.2018.

Ensikodissa olen vielä arka ja herkkä pakenemaan turvaan milloin mihinkäkin ja sieltä sitten suhisen ja räpsin jos koittaa liian lähelle tulla, mutta tykkään leikkiä höyhenhuiskulla ja kiinni saadessani puren sitä samalla muristen. Leikin myös itsekseni pienillä pehmoleluilla ja repun nauhoilla. Mun ihan lempparijuttu on matatabitikut, jotka kuolaankin tehokkaasti ja heittelen niitä ympäriinsä.

Mulla on tiukat rajat, joille vaadin kunnioitusta ilmaisten epämukavan oloni ääneen sekä räpsimällä tassulla ja jos ei vieläkään uskota niin seuraavaksi hampaat käyttöön. En tule soveltumaan lapsiperheeseen vaan paras koti mulle olisi hyvin rauhallinen ilman matkustelua mökille tai muualle, yksi tai kaksi ihmistä, jotka ovat paljon kotona ja antavat aikaa ja tilaa mulle tutkia ja kesyyntyä omaan tahtiin. Toi väliaikainen mamma epäilee ettei musta välttämättä koskaan tule sylikissaa, mutta että mulle pitää sit vaan löytyä arkaa kissaa ymmärtävä koti. Tosi utelias mä kyllä olen ja tuun aivan varmasti kattomaan mitä teet kun peset mun vessalaatikoita vaikka.

Käyn vessalaatikolla sujuvasti, mutta ruuasta olen vielä nirso ja hiljalleen on tässä koitettu mun makutottumuksiani laajentaa sen jälkeen kun ensikotiin olen tullut maaliskuun puolivälin tienoilla.

Toi ihminen sanoo, että mua saa tulla kattomaan Jyväskylään kunhan sopii sen kanssa ajankohdasta ja vastailee ensin huolella Kisun kysymyksiin kissanottajalle.

Olisin kuulemma ihan valmis lähtemään omaan kotiin heti kun se vaan löytyy. Mut on jo leikattu, rokotettu, sirutettu, madotettu ja fiv/felv testitkin tuli negatiivisina takasin.